ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 – ohjelma keskittyy aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit.

Ohjelman organisointi

Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden välein.

Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan

Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, DIGILE, ministeriöt (VM, LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät.

Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla rahoituksella (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva DigiDemo -tyyppinen ketterä rahoitus. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. VTT: n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin ja hyötykäyttöön yrityksille. Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen kehittämislaboratorio Forgen kautta. Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen tiedon ohjelman kautta sekä liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta.

Kärkihankkeiden toteutus

Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin määriteltävillä välitarkasteluilla. Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa myös alan ja Suomen houkuttelevuutta.

Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa Suomeen. Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat WiFiUSprojektit ja EU joint undertaking -hankkeet. Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen.

Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin

Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team Finland -verkostoa.

Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käytetään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja.

Totetutuksen tilanne: Edistetty

  • Hallituksen kehyspäätöksen 2014–2017 mukaan Suomen Akatemian rahoittamana käynnistetään uusi ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, minkä johdosta Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään vuosittain 10 milj. eurolla.
  • Suomen Akatemia myönsi noin 3,7 miljoonaa euroa ICT 2023 -ohjelman ensimmäisen, tietoturva-aiheisen haun hankkeisiin. Toimikunnalle osoitettiin 50 hankehakemusta, joista rahoitettiin kuusi hanketta. Tekes rahoitti alkuvaiheessa tutkimushankkeisiin liittyviä yritysten projekteja 2,3 miljoonalla eurolla. ICT 2023 -ohjelmakokonaisuuteen liittyy useita Tekesin jo aiemmin rahoittamia ja myöhemmin rahoitettavia yritysten projekteja. Lisätietoja Suomen Akatemian tiedotteesta.
  • ICT 2023 TKI-ohjelman toinen temaattinen haku kohdistui tieto- ja viestintäteknologian antureihin ja toimilaitteisiin.Hakuun saapui 64 hankehakemusta, joista Akatemia rahoitti 11 hanketta noin 5,3 miljoonalla eurolla.
  • Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö National Science Foundation (NSF) rahoittivat langattoman tietoliikenteen alan yhteistyötä ICT 2023 -ohjelman osana. Hakemuksiin tuli sisältyä suomalainen ja yhdysvaltalainen osapuoli. Suomen Akatemia rahoitti 15:sta hankehakemuksesta 5 hanketta noin 1,1 miljoonalla eurolla.
  • Suomen Akatemian yhteenlaskettu myöntösumma näille kolmelle haulle oli noin 10,2 miljoonaa euroa (haettu summa yhteensä noin 56 miljoonaa euroa). Kaikissa kolmessa haussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Tekesin kanssa. Yhteistyön uudet toimintatavat korostuivat erityisesti ensimmäisessä ja toisessa haussa, joissa hakijoiden oli mahdollista muodostaa sektorien välisiä konsortioita.
  • Vuodelle 2015 on suunniteltu kahta temaattista hakua noudattaen pääsääntöisesti jo toteutettuja hakuja pituudeltaan, laajuudeltaan ja arviointitavaltaan. Kaksivaiheisten hakujen on suunniteltu aukeavan huhtikuussa 2014 ja hankkeet alkaisivat pääsääntöisesti 1.1.2016. Vuodesta 2016 alkaen ohjelman rahoitusta on tarkoitus käyttää monipuolisemmin. Kaksivuotisten temaattisten hankkeiden lisäksi rahoitusta harkitaan suunnattavaksi alan nuorten tutkijoiden tutkimuksen, kansainvälistymisen ja laaja-alaisen liikkuvuuden tukemiseen sekä mahdollisesti myös pitempiin hankkeisiin. Lisäksi seurataan strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien teema-alueita ja pyritään synergiaan välttäen päällekkäisyyksiä.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut OKM-ICT-2015 –hankeryhmän korkeakouluja ja tiedesektoria koskevien ICT2015-raportissa esitettyjen toimenpiteiden identifioimiseksi, koordinoimiseksi ja valmistelemiseksi. OKM-ICT-2015 pohtii mm. ICT-alan rakenteellista kehittämistä, koordinoi korkeakoulujen ja tiedesektorin ICT2015-työtä ja tarkastelee laajasti alan tutkimus- ja opetuskenttää. Hankkeen kannalta keskeistä on ICT-alueen tutkimuksen ja koulutuksen toimijoiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, valtion tutkimuslaitokset) sitoutuminen alan laajempaan kehittämiseen. Työryhmän ensimmäiset teemat ovat korkea osaaminen, korkeakoulujen profiloituminen, ja substanssiteemoista keskitytään mm. avoimeen tietoon, big dataan, tietoturvaan ja mobiiliosaamiseen.
  • Yliopistot panostavat tietotekniikan tutkimukseen ulkopuolisen rahoituksen lisäksi omalla budjettirahallaan. Suomalaisissa yliopistoissa on noin 160 tietotekniikan professoria tai vastaavaa. Vuonna 2011 opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 1274 henkilötyövuotta.
  • Tekesillä ja Suomen Akatemialla on oma koordinaatioryhmä, joka tarkastelee tutkimuskentän kaikkia ICT-panostuksia.
  • Tekes ja TEM myös valmistelevat Suomen liittymistä ECSEL JU:hun (ECSEL = Electronic Components and Systems for European Leadership, JU= Joint Undertaking), joka
    osaltaan vahvistaisi Suomen ICT-osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Päätökset asiasta tehdään TEM/VN -tasolla.
  • Tekesin FiDiPro -aiehaussa pääsi jatkoon useita ICT-alueen kandidaattteja sekä Professor että FiDiPro Fellow -kategorioissa. Valituissa projekteissa mukana tulevaisuuden 5G-järjestelmiä edistävä projekti. Lue lisää Tekesin internetsivuilta.
  • Suomen Akatemian hallitus myönsi kesäkuussa 2014 yhden FiDiPron ICT alueelle (Marcus Greferath, University College Dublin). Lue lisää Suomen akatemian internetsivuilta ja FiDiPron internetsivuilta.