Akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin

Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi

Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty markkina-analyysi, jonka mobiilin käyttöjärjestelmäosaamisen tuotteistaminen Sveitsin Android/Google-klusterille tarjoaa välittömiä mahdollisuuksia. Pidemmän tähtäimen kysyntämahdollisuuksia ICT-osaamiselle löytyy puolestaan sekä Sveitsin että Saksan koneenrakennusteollisuudesta. Havainnot ovat yleisiä ja pätevät myös muilla markkinoilla. Työryhmä ehdottaa toimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda globaalisti myytäviä tuoteja palvelukonsepteja:

  • Muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean orientaation matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille nopeasti mobilisoitavaa työvoimaa.
  • “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata Vision+-mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma).
  • Dynaaminen “Suomi Projektitoimisto”. Perustetaan Suomi Projektitoimistot valikoituihin toimialakohtaisiin asiakasklustereihin kohdemarkkinoilla yritysten, alueellisten toimijoiden ja yritysten kansainvälistymistä edistävien ministeriöiden yhteistyönä. Projektitoimistot tuovat suomalaiset, ulkosuomalaiset ja kohdemaan paikalliset liiketoiminnan kehittäjät työskentelemään yhdessä. Samalla ne yhdistävät suomalaisyritykset kohdeasiakkaisiin ja kohdemarkkinoiden arvoketjuihin. Lisäksi projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Projektitoimisto palvelee tasapuolisesti kaikkia ”osakkaitaan” kotimaassa.

Vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi.

Totetutuksen tilanne: Edistetty

  • Toteutetaan ELY-keskusten toimesta paikkakuntakohtaisesti.
  • Käytännön esimerkkinä toteutumassa Oulun Suomi-talo Pohjois-Norjassa. Samalla käynnissä valmistelutyö muutamien uusien kohteiden osalta.

Kaato – kansainväliset yritykset Suomeen

Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-intoimintamuodon (suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen osaamisbrändiä. Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin.
Vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta.
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa.

Totetutuksen tilanne: Edistetty
Kaato-hanke (Suomen Tietoteollisuuden Tuki ry) on saanut rahoitusta mm. TEM:stä (800 000 euroa) ja ensimmäiset hankkeet ulkomaisten yritysten toimintojen käynnistämiseksi Suomessa ovat käynnissä. Lue lisää http://www.kaato.org/.
TEM on myöntänyt rahoitusta vastaavanlaiseen toimintaan CFBG China Finland Innovation Centerille 310 00 euroa ja Finpro ry:lle 350 000 euroa. Lue lisää http://www.finchi.cn/.